Vieraskynä: Pala taivaasta

Mun kohdalla äidiksi tuleminen ei mennyt normaalilla tavalla. Äitiyttä varjosti esikoisen erityisyys, sairaalahoito ja lopulta kuolema. Toinen lapsi syntyi esikoisen sairaalahoidon aikana ja lopulta samaan aikaan elettiin esikoisen kuolema ja toisen lapsen vauva-aika. Samaan aikaan he ehtivät elää vajaa 4 kuukautta. Meidän Livia ehti olla isosisko hetken aikaa Edealle. Eletään aina suruista suurimman kanssa. Mutta rakkaus ei koskaan häviä.

Esikoisemme Livia syntyi 2.12.2020. Livialla oli syntyessään esofagusatresia eli ruokatorven rakennevika. Saimme tietää rakenneviasta raskausaikana, rv 27 tienoilla. Lapsivettä alkoi kertymään ja lopulta saimme tiedon, että vauvalla olisi tällainen poikkeama eikä pysty niellä. Livia syntyi yliopistosairaalassa suunnitellusti, lastenkirurgit heti valmiudessa. Livia joutui leikkaukseen heti syntymäpäivänään. Ensimmäiset hetket meni tutustuessa isosta leikkauksesta toipumassa olevaan pieneen.

Sain esikoisen syliin ensimmäisen kerran 4vrk iässä, itsenäisyyspäivänä. Tuota tunnetta ei voi unohtaa, saada oma esikoinen syliin. Vauvateholla, leikkauksen jälkeen kaikkien piuhojen ja letkujen kanssa. 2 elinviikon aikana oli jo 3 leikkausta. Sairaalassa oli sylittelyä aina kun siihen oli mahdollisuus. Paljoa muuta ei voinut tehdä vauvan toipuessa. Äidin syli, se tärkein jossa usein hengitys rauhottui, arvot monitorilla paranivat, iho ihoa vasten. 

Lopulta pääsimme kotiin 5 viikon tehohoidon jälkeen. Livia eli melko tavallista elämää sairauden siivittämänä, se oli meille uusi normaali ja siihen täytyi sopeutua. Uusi iso korjausleikkaus tehtiin 1v 4kk iässä. Lopulta leikkauksesta tuli komplikaatioita, uusintaleikkauksia ja lopulta mitään ei ollut enää tehtävissä. Livian elämän aikana oli 7 isoa leikkausta. Saimme pitää hänet luonamme 1v ja 11kk, kunnes hän menehtyi. Hänestä jäi vain muistot sydämiimme. Saatiin meille oma enkeli taivaalle. 

Törmäsin tähän Lunovienon nalleen instagramissa ja heti sen nähtyäni ajattelin, että tuollainen on ehdottomasti saatava. Aivan uusi ja konkreettinen muisto vauvasta. Vastaavaa ei ole aiemmin nähty, joten tämä on aivan ainutlaatuinen. Saada syliin se sama tunne, jonka sai esikoisen synnyttyä. Nyt on oma pieni nalle, vastasyntyneen vauvan mitoilla. Saa palata siihen syntymän ihmeeseen ja niihin muistoihin. 

Nalle on myös ihana muisto sisaruksille. Voin nallen avulla näyttää kuinka pieni heidän enkelisisko on ollut syntyessään. Hän oli melko pieni, 2,3kg. Se ei ole meille vain nalle vaan erityinen ja konkreettinen muisto. Voidaan aina palata siihen ja muistella meidän enkeliä. Meidän pala taivaasta 🤍

- Daniela


Löydät Danielan Instagramista @danielahtoo